Mikä on osakemarkkinoiden odotettu tuotto?

Lyhyt vastaus: 5% vuodessa. Perustelut löytyvät alta.

Osakesijoitusten odotetulle vuosituotolle voi löytää eri lähteistä hyvin vaihtelevia arvioita. Yleinen arvio on noin 7% (esim http://www.thesimpledollar.com/where-does-7-come-from-when-it-comes-to-long-term-stock-returns/ ja http://moneyboss.com/stock-market-returns/), mutta lähteestä riippuen mainitaan vuosituotoksi 10% (http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/keskimaarainen-tuotto-on-halvin-3394987) tai jopa 12% (http://www.daveramsey.com/blog/the-12-reality). Hajonta on siis hyvin suuri, joten mihin tässä nyt sitten pitäisi uskoa?

Ennen syvällisempää analyysiä on syytä selventää mitä tässä tarkoitetaan odotetulla vuosituotolla. Ensinnäkin tässä kirjoituksessa ennakoidaan tulevien tuoton pysyvän samalla tasolla kuin se on historiallisesti ollut. Historiallinen tuotto ei toki ole tae tulevasta tuotosta, mutta mitään parempaakaan tapaa tulevan tuoton arviointiin ei ole. Lisäksi odotetulla vuosituotolla tarkoitetaan annualisoitua tuottoa (Compound Annual Growth Rate), ei keskimääräistä vuosituottoa. Esimerkiksi jos markkinat nousevat ensimmäisenä vuonna 25% ja laskevat seuraavana vuonna 20% niin arvostustaso on sama kuin alussa (koska 1.25 x 0.8 = 1). Annualisoitu vuosituotto on siis 0% koska sijoituksen arvo on sama kuin lähtötilanteessa, mutta keskimääräinen vuosituotto on (25 % - 20 %) / 2 = 2,5%. Keskimääräistä vuosituottoa tarkastelemalla saa täten käsityksen että sijoituksen arvo on noussut, vaikka näin ei ole.

Osakemarkkinoiden suuren heilunnan vuoksi täytyy täten tuottotarkastelu tehdä annualisoituna, ei keskimääräisenä. Ensimmäisen kappaleen korkeimmat tuottoarviot todennäköisesti selittyvätkin sillä, että niissä käsitellään keskimääräistä vuosituottoa, ei annualisoitua tuottoa. Mainittakoon lopuksi vielä että tarkastelemme tässä reaalituottoja, eli tuottoon lasketaan mukaan osinkotuotot ja se inflaatiokorjataan. Mahdollisia kuluja tai veroja ei huomioida.

Jotta historiallisesta tuotosta saadaan oikeanlainen kuva niin meidän täytyy toki tarkastella tarpeeksi pitkää aikasarjaa. Muuten osakemarkkinoiden satunnaisvaihtelu vaikuttaa tuloksiin liikaa. Luonnollinen tapa aloittaa tuoton tutkiminen on keskittyä Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin, koska näistä on dataa helposti saatavilla pitkältä ajalta. Esim S&P 500-indeksistä on olemassa dataa noin 150 vuoden ajalta. Indeksi ei toki kata läheskään koko osakemarkkinoita, mutta jonkinlaisen kuvan se ainakin antaa historiallisesta tuotosta. Sivulla https://dqydj.com/sp-500-return-calculator/ on laskuri jolla pystyy tarkastelemaan S&P 500-indeksin annualisoitua tuottoa halutulta aikaväliltä vuosien 1871 ja 2016 välillä. Laajimmalla mahdollisella otoksella (tammikuu 1871 - syyskuu 2016) historiallinen annualisoitu vuosituotto on 6,8%. Viimeisen sadan vuoden ajalta (syyskuu 1916 - syyskuu 2016) vuosituotto on 6,6 %. Näiden tulosten nojalla yleisesti siteerattu 7% vuosituotto vaikuttaa perustellulta. Alla olevassa taulukossa näkyy S&P-indeksin annualisoitu tuotto 20 vuoden ajanjaksoissa alkaen vuodesta 1876:

Täysin oikeaa kuvaa osakemarkkinoiden historiallisesta tuotosta ei S&P 500-indeksin tarkastelu kuitenkaan anna. Yksi syy on se, että S&P 500 sisältää vain hyvin suuria yrityksiä, joten merkittävä osa Yhdysvaltojen osakemarkkinoista ei sisälly indeksiin ollenkaan. Toinen suurempi syy on maantieteellinen: Indeksi sisältää vain Yhdysvalloissa listattuja yrityksiä. Moni yrityksistä toki toimii maailmanlaajuisesti, mutta suuri osa yritysten tuloista tulee kuitenkin Yhdysvalloista. Tämän kirjoituksen tavoitteena on selvittää osakemarkkinoiden historiallinen tuotto maailmanlaajuisesti, ei pelkästään Yhdysvaltojen osalta. S&P 500-indeksin tarkastelu ei täten anna välttämättä oikeata kuvaa osakemarkkinoista yleisesti. Yhdysvaltojen talous on kasvanut valtavasti viimeisen 150 vuoden aikana, kun taas tiettyjen maiden osakemarkkinat ovat samalla ajanjaksolla kuihtuneet tai jopa kadonneet kokonaan (esim Venäjän osalta vuoden 1917 vallankumouksessa, ja Kiinassa 1949 vallankumouksen yhteydessä). Yhdysvaltojen talousmahdin kasvua kuvaa selkeästi alla olevat kuvat. Ensimmäisessä kuvassa näkyy osakemarkkinoiden suhteelliset koot vuoden 1899 lopulla, kun taas toisesta kuvasta voi lukea suhteelliset koot vuoden 2015 lopulla.

Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 37

Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 37

Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden suhteellinen koko on siis kasvanut valtavasti viimeisen reilun sadan vuoden aikana, mikä tarkoittaa että Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden tuottokin on ollut selkeästi muuta maailmaa edellä. Mikään ei kuitenkaan takaa että Yhdysvalloilla tulee jatkossakin menemään taloudellisesti huomattavasti paremmin kuin muulla maailmalla, eikä yhden talousmahdin osakemarkkinoiden tuotosta voi etenkään vetää johtopäätöksiä muun maailman markkinoiden tuotosta. Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden tuotto voi hyvinkin olla esimerkki selviytymisharhasta - saamme osakemarkkinoista liian ruusuisen kuvan mikäli tarkastelemme pelkästään maata jolla on menestynyt taloudellisesti erittäin hyvin, emmekä kiinnitä ollenkaan huomiota maihin joiden menestys on ollut heikompi.

Yllä olevat kuvat on otettu Credit Suissen erinomaisesta julkaisusta Global Investment Returns Yearbook 2016. Julkaisusta löytyy osakemarkkinoiden tuotto 23 eri maasta kattaen n. 85% maailman osakemarkkinoista vuonna 2016. Onneksemme julkaisussa on myös laskettu osakemarkkinoiden yhteistuotto näiden 23 maiden osalta vuodesta 1900 lähtien, ja annualisoiduksi tuotoksi tulee 5,0%. Tuotto on sama myös viimeisen 50 vuoden aikana (1966-2016). Useiden maiden (esim Yhdysvaltojen) osakemarkkinat ovat tuottaneet selvästi tätä paremmin, mutta esim Venäjälle ja Kiinaan vuoden 1900 alussa sijoitetut rahat hävisivät vallankumousten yhteydessä käytännössä kokonaan. Lisäksi maailmansotien yhteydessä monen muun valtion osakemarkkinat (esim Itävalta 1. maailmansodan jälkeen ja Saksa molempien maailmansotien jälkeen) ottivat pahasti takapakkia. Alla olevasta kuvasta näkyy osakemarkkinoiden tuoton (equities) lisäksi myös pitkien korkojen (bonds) tuotto:

Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 61

Tämän perusteella realistinen oletus osakemarkkinoiden annualisoidusta tuotosta on noin viisi prosenttia, mutta tästä pitää toki vielä vähentää kulut, joten lopullinen tuotto lienee jossain 4,5-5% paikkeilla. Viiden prosentin tuottotasolla sijoituksen arvon kaksinkertaistuminen kestää reilut 14 vuotta, eli mitään huimia tuottoja ei ole luvassa. Koska korkoa korolle-efekti ei tule kovin paljon avuksi niin kuukausittain sijoitettavan summan maksimointi on tärkeää. Lisäksi kulujen karsiminen on hyvin kriittistä: 8% vuosituotolla puolen prosentin kulut vievät vuosittaisesta tuotosta vain reilut 6 prosenttia, mutta 5% tuotolla jo 10 prosenttia.

Voimme siis todeta monissa lähteissä olevan melko ruusuinen kuva osakemarkkinoiden odotetusta tuotosta. Jokainen saa toki käyttää laskelmissaan haluamaansa tuottoa, mutta realistinen vuosittainen tuotto-odotus lienee osakemarkkinoiden osalta noin viisi prosenttia miinus kulut. Useimpien sijoittajien salkku sisältää toki myös korkosijoituksia jotka laskevat tuottoa entisestään.

Salkkukatsaus - lokakuu 2016

Passiiviselle sijoittajalle ominaisesti salkkukatsaus on jälleen melko tapahtumaköyhä. Sijoitukset menivät tililtä tässäkin kuussa samoin kuten aiemmin.

Salkun koko on lokakuun lopussa 66 547,82 €. Osakepaino on marginaalisesti noussut syyskuusta osakemarkkinoiden positiivisen hintakehityksen takia. Korkosijoituksissa taas pitkien korkojen osuus laskee edelleen, koska teen tällä hetkellä korkosijoituksia ainoastaan lyhyisiin korkoihin.

Kuten jo edellisessä salkkukatsauksessa mainitsin niin en tällä hetkellä näe juurikaan muutostarpeita sijoitusallokaatiooni, ja osakepoimintoja tai markkinoiden ajastusta en toki tule edes yrittämään. Vaurastumistani tulen tämän sijaan nopeuttamaan ensisijaisesti lisäämällä tulojani. Sen rinnalla pyrin myös hieman vähentämään rahankulutustani. Tulojen lisäämiseksi aion tehdä nykyisen päivätyöni ohella konsultaatiota ja/tai pitää yksityistunteja. Mitään valtavia tulovirtoja tästä en tule saamaan, mutta toisaalta koska kaikki nettolisätulot menevät sijoituksiin niin sijoitusasteeni noussee mukavasti.

Salkkukatsaus - syyskuu 2016

Muiden kiireiden takia on blogi jäänyt kesäkuun jälkeen päivittämättä, mutta sijoittaminen on toki tässä välissä jatkunut normaalisti. Mitään sen kummempaa raportoitavaa ei ole. Brexit tuli ja meni, eikä se lopulta markkinoihin vaikuttanut mitenkään merkitsevästi.

Salkun koko oli syyskuun lopussa 63 522,82 € osakepainon ollessa edelleen noin 85 %. Korkosijoituksissa lyhyiden korkojen osuus on noussut, koska en enää kuten kesäkuun salkkukatsauksessa jo mainitsin sijoitan tällä hetkellä ollenkaan pitkän koron rahastoihin, koska pitkät korot ovat erittäin matalalla. Tarkempi erittely sijoituksista näkyy alla olevasta kuvasta.

Alla vielä yhteenveto salkun kehityksestä aikavälillä 09/2015 - 09/2016. Salkku on vuoden aikana kasvanut yli 20 000 eurolla ilman että olen siihen joutunut aikaa laittamaan käytännössä ollenkaan. Sijoitukset lähtevät edelleenkin tililtäni automaattisesti joka kuukausi.

Seuraavan vuoden aikana en tule sen kummemmin keskittymään sijoitusallokaationi miettimiseen, vaan pyrin nopeuttamaan vaurastumistani kuukausisijoitusta nostamalla. Tavoitteena on sekä vähentää kulutusta että nostaa tulojani. Kun kuukausisijoitukseni on nyt 1500-1600 euroa kuussa, niin tavoitteeni on vuoden päästä sijoittaa 2000 euroa kuukaudessa.

Brexit toteutui - mitä sitten?

Vastoin vedonlyöntivälittäjien odotuksia päättyi Iso-Britannian Brexit-äänestys EU-eroa kannattavien eduksi. Vähemmän yllättäen osakemarkkinat laskivat reilusti jo perjantaina, kun taas perjantaina kiinni ollut kotoinen OMXH oli maanantaina sulkemisaikaan lähes kahdeksan prosenttia pakkasella. Oma varallisuutenikin laski yli viisi prosenttia viikonvaihteen aikana (ja ainoastaan osa tästä johtui juhannuksen juhlinnasta). Miten aion tähän tilanteeseen reagoida?

Vastaus, kuten muita kirjoituksiani lukeneet osaavat varmasti arvata, on: En mitenkään. Passiivisen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti jatkan sijoittamista täsmälleen samalla tavalla kuin aiemminkin. Annan rahastojen kautta omistamieni yritysten miettiä itse parhaat mahdolliset ratkaisut Brexitin tarjoamien haasteiden voittamiseen, ja nautin heidän tekemästä työstä sijoitusteni arvon nousun kautta.

Jos Brexitin takia esimerkiksi vähentää osakepainoaan rankasti niin sijoitusten allokaatio oli alun perinkin väärä. Markkinat tulevat aina tarjoamaan yllätyksiä, sekä positiivisia että negatiivisia. Mikäli tällainen pieni notkahdus aiheuttaa stressiä niin omaa sijoitussuunnitelmaa on syytä miettiä uudelleen. Kaiken lisäksi jos sijoitushorisontti on pitkä eikä sijoituksiaan ole realisoimassa pitkään aikaan niin osakemarkkinoiden laskusuhdanne voi jopa olla hyödyksi.

Salkkukatsaus - kesäkuu 2016

Blogin hyvin pitkän päivitystauon takia edellisestä salkkukatsauksestakin on kulunut lähes kuusi vuotta; viimeisin salkkukatsaus on elokuulta 2010. Pääosin salkun rakenne on pysynyt samana vuosien mittaan. Ainoa suurempi muutos on sijoitusten osittainen siirtyminen Nordnetin puolelle ETF-kuukausisäästämisen kautta. En enää sijoita Seligsonin Kehittyvien markkinoiden (kulut 0,8%) tai Pohjois-Amerikan (kulut 0,44%) rahastoon, koska ETF-kuukausisäästämisen avulla näille löytyy halvemmat vaihtoehdot, nimittäin iShares Core MSCI Emerging Markets (kulut 0,25%) ja iShares Core S&P 500 (kulut 0,07%). Molemmat ETF:t sijoittavat osingot uudelleen, eli verotuksellista haittaa näiden omistamisesta ei ole verrattuna Seligsonin vastaaviin rahastoihin. Toki nämä iSharesin ETF:t eivät suoraan vastaa Seligsonin samalle maantieteelliselle alueelle sijoittavia rahastoja, mutta en näe rahastojen eroja niin suurina että Seligsonin rahastoihin kannattaisi tässä tapauksessa sijoittaa, kun kulut ovat huomattavasti korkeammat.

Salkun koko on tällä hetkellä 57 042,84 €, joista osakkeissa on 85 % ja koroissa 15 %. Tarkempi erittely sijoituksista näkyy alla olevasta kuvasta.

Koska pitkät korot ovat erittäin matalat, jopa negatiiviset, niin en tällä hetkellä sijoita enää ollenkaan Seligsonin pitkän koron rahastoihin (Euro-obligaatio ja Euro Corporate Bond). Sen sijaan olen tästä kuusta lähtien laittanut aiemmin näihin rahastoihin menneet rahat Norwegian Bankin säästötilille, jolta saa tällä hetkellä 1,75 prosentin vuosikoron. Mitenkään optimaalinen ratkaisu tämä ei ole, mutta toistaiseksi en parempaa ratkaisua ole korkojen osalta löytänyt.

Kuukausisijoitukseni on viimeisen reilun vuoden ajan ollut noin 1500 euroa, mikä on huomattavasti korkeampi kuin mihin vuosia sitten ajattelin pystyväni. Verrattain suuri kuukausittainen sijoitus on seurausta melko hyväpalkkaisesta työstä sekä matalasta kulutuksesta. Tarkoitus on kuitenkin vielä tänä vuonna nostaa kuukausisijoitusta, ensiksi kuluja karsimalla. Nykytasokin on toki hyvä, mutta tämän hetkiset tavoitteeni (joihin palaan myöhemmässä kirjoituksessa, ja joita sivusin jo paluukirjoituksen lopussa) vaativat tätä korkeamman kuukausisijoituksen.

Passiivinen Sijoittaja on täällä taas

Kävipä muutama päivä sitten niin hassusti, että googlailin tietoa siitä voiko suomalainen sijoittaa suoraan Vanguardin rahastoihin. Tähän en kuitenkaan löytänyt vastausta, koska ensimmäinen ei-mainoslinkki jonka Google minulle näytti sattui olemaan tämän blogin kirjoitukseen Passiivinen sijoittaminen osa 2: Käytäntö. Selailin sitten sen jälkeen muutamia muitakin kirjoituksia läpi, ja huomasin että tämän blogin pitäminen loppui minulta aika lailla seinään. Mitään sen suurempaa dramatiikkaa tämän taustalla ei ole; ehkä avaan asiaa tarkemmin jossain toisessa kirjoituksessa.

Vaikka blogia en ole päivittänyt vuosiin niin Passiivinen Sijoittaja kuitenkin voi edelleenkin hyvin. Sijoittamista en ole missään vaiheessa lopettanut, ja  sijoittamisstrategiani on pysynyt hyvin samanlaisena kuten se oli lähes kuusi vuotta sitten. Sen sijaan varallisuuteni ei ole kehittynyt täysin kuten suunnittelin (tavoitteeni oli 100000 euron varallisuus 35-vuotiaana) - vaan jonkin verran paremmin! Jos kaikki menee hyvin niin voin saavuttaa sadan tuhannen rajan jo 32-33 vuoden iässä. Tästä on kiittäminen melko hyväpalkkaista työtäni, jonka ansiosta pystyn sijoittamaan huomattavasti suuremman summan kuukaudessa kuin mitä blogia aloittaessani ajattelin.

Sijoitustavoitteeni on selkeytynyt huomattavasti viimeisen vuoden aikana. En enää tavoittele vain mukavaa sijoitusvarallisuutta eläkepäivien varalle, vaan tavoitteenani on pystyä jäämään pois työelämästä huomattavan paljon normaalia eläkeikää aikaisemmin. Tässäkin blogissa on käsitelty taloudelliseen riippumattomuuteen vaadittavaa pääomaa, mutta asia jota en silloin ajatellut oli kulutuksen ja taloudellisen riippumattomuuden yhteyttä. On toki selvää että mitä vähemmän kulutat niin sitä enemmän voit sijoittaa. Kuitenkin vähentämällä kulutustasi vähennät myös pääomantarvettasi! Kaiken osuessa kohdalleen taloudellinen riippumattomuus on siis mahdollista saavuttaa melko nopeassa aikataulussa - jopa kymmenessä vuodessa. Näitä asioita en toki ole itse keksinyt tai havainnut, vaan perehdyin itse asiaan englanninkielisten blogien kautta. Esimerkiksi Mr. Money Mustache-blogi sisältää asiaan liittyen huomattavan paljon tietoa.

Tarkoituksenani on tästä lähtien päivittää tätä blogia tasaisin väliajoin. Kovin suurta kirjoitustiheyttä en aio tavoitella (monesta relevantista asiasta olen jo kirjoittanut blogiin aiemmin), vaan blogi enemmänkin tullee toimimaan minulle päiväkirjana matkallani kohti taloudellista riippumattomuutta.

P.S. Pahoittelut niille jotka ovat minuun yrittäneet olla yhteydessä (joko kommenttien kautta tai suoraan sähköpostilla)!