Ykkösdokumentti: Rahan mielivalta

Tänään (19.9) tulee YLE TV1-kanavalta klo 21.10 dokumentti Rahan mielivalta (Mind Over Money). Dokumenttia kuvataan seuraavasti:

Taloustieteilijät eivät osanneet ennustaa vuoden 2008 talouden romahdusta. Valtaosa yksilöiden merkittävistä talouspäätöksistä tehdään ilman järkiperusteita. Miksi toimimme näin, miten raha vaikuttaa mieleemme?

Vaikuttaa mielenkiintoiselta, itse tulen ainakin katsomaan! Uusinta tulee lauantaina 25.9 klo 13.30, ja lisäksi dokumentti on nähtävissä YLE Areenassa viikon ajan ensiesityksen jälkeen.

Vältä turhia vakuutuksia

Vakuutukset ovat osa jokaisen suomalaisen elämää. Kaikilla työssäkäyvillä on automaattisesti voimassa esimerkiksi sairaus-, eläke- ja työttömyysvakuutus. Lisäksi voimme itse hankkia lisävakuutuksia vakuutusyhtiöiltä, esimerkiksi koti- tai henkivakuutuksia. Jotkut vakuutukset ovat hyödyllisiä, toiset taas täysin turhia. Miten sitten erottaa välttämättömät vakuutukset turhista?

Ensiksi on syytä huomioida, että minkä tahansa vakuutuksen otatkin, sen sinulle myöntää jokin vakuutusyhtiö. Vakuutusyhtiön tarkoituksena on tietenkin saada tuottoa myöntämistään vakuutuksista, joten lähtökohtaisesti kaikki vakuutusyhtiön myöntämät vakuutukset ovat yhtiölle kannattavia. Rahat tulevat luonnollisesti asiakkailta. Otat sitten minkä tahansa vakuutuksen, on erittäin todennäköistä että se ei tule rahallisesti kannattamaan.

Vakuutukset ovat siis riskinhallintaa: maksat vakuutusyhtiölle siitä, että tapaturman sattuessa et joutuisi taloudellisiin vaikeuksiin. Vakuutusten hinnoittelun takia on selvää, että sinun ei kannata ottaa vakuutusta sellaisen tapaturman varalle, jonka hoitamiseen sinulla olisi varaa ilman vakuutustakin. Vakuutuksen ottamiseen tulisi aina olla jokin hyvä syy, sillä muuten tulee helposti otettua turhia ja päällekkäisiä vakuutuksia. Esimerkiksi kotivakuutus on useimmiten järkevä hankinta, mutta saatat tilanteestasi riippuen selvitä esimerkiksi ilman ylimääräistä autovakuutusta. Mitä joustavampi taloudellinen tilanne sinulla on, sitä vähemmillä vakuutuksilla selviät.

On myös olemassa vakuutuksia, joista ei lähes koskaan ole mitään hyötyä. Eräs tällaisista vakuutuksista on pankkien tarjoama asuntolainan korkokatto. Tämän vakuutuksen voi yhtä hyvin hoitaa itse. Toinen turha vakuutus on jatkettu tuotetakuu. Useimpien laitteiden kohdalla tällainen takuu on turha, sillä laitteiden toimivuus on kuluttajasuojalainkin perusteella taattu tietyksi ajaksi. Yksittäisiä laitteita kannattaa harvemmin muutenkaan vakuuttaa, sillä ne saattavat hyvinkin olla kotivakuutuksen piirissä.

Vakuutukset ovat siis hyödyllisiä, jos ne auttavat sinua selviämään sellaisista tapaturmista, joista et muuten olisi taloudellisesti selvinnyt. Muussa tapauksessa vakuutus on todennäköisesti turha, ja pääset todennäköisesti halvemmalla, jos keräät itsellesi pienen hätärahaston. Mieti siis tarkkaan, ennen kuin otat minkäänlaista vakuutusta. Jos se koskee jotakin yksittäistä laitetta, tai jotain erittäin tarkasti määriteltyä tilannetta, on vakuutus todennäköisesti turha.

Miksi hajauttaminen kannattaa?

Yksi sijoittamisen kulmakivistä on hajautus. Hajauttamalla pystyy vähentämään sijoitusten riskiä, eikä tuottoa tarvitse välttämättä uhrata ollenkaan. Mikä sitten on salaisuus hajauttamisen taustalla? Miksi se toimii?

Osakesijoituksilla lyhyen aikavälin riski on erittäin suuri. Olkoon pitkän aikavälin tuotto-odotus mikä tahansa, voi sijoituksen arvo vuoden aikana nousta 30 %, tai pudota vaikkapa 50 %. Osakkeiden markkinariskiä ei pysty millään poistamaan, mutta riskiä voi muuten pienentää hajauttamalla sijoituksiaan useisiin eri osakkeisiin. Mikäli sijoitat pelkästään yhteen tai kahteen osakkeeseen, lisää sijoituksen riskiä yhtiöiden menestys. Mikäli yhtiöt menevät konkurssiin, voit jopa menettää sijoituspääomasi kokonaan. Täten on järkevää sijoittaa useisiin yhtiöihin (hajautus noin 25 eri yhtiöön riittää). Passiiviset indeksirahastot ovat edullinen tapa hajauttaa sijoituksiaan useaan eri yhtiöön. Indeksirahastot sijoittavat osakkeisiin tietyn indeksin mukaan, ja sijoittaja pääsee automaattisesti hyötymään hajautuksesta.

Pelkästään yhteen rahastoon sijoittaminen ei kuitenkaan välttämättä tuo haluttua hajautusta, sillä rahastot rajoittavat yleensä sijoituksensa maantieteellisesti tai toimialakohtaisesti. Täten hajautusta voi parantaa sijoittamalla rahansa eri maanosiin sijoittaviin rahastoihin. On tärkeätä huomata, että mikäli tuotto-odotus on kaikille sijoituksille sama, hajauttaminen maantieteellisesti ja toimialakohtaisesti ei vähennä sijoitusten tuottoa! Toki jälkeenpäin on helppo sanoa, mihin rahastoon olisi pitänyt sijoittaa, mutta etukäteen tätä ei voi millään tietää. Täten hajautus vähentää riskiä, mutta tuotto pysyy samana. Mitä laajempi hajautus, sitä enemmän riski vähenee.

Hajautusta voi myös suorittaa esimerkiksi osake- ja korkosijoitusten välillä. Tällöin sijoitusten riski vähenee, mutta on tärkeätä huomata, että tässä tapauksessa myös tuotto-odotus laskee, sillä korkosijoitusten tuotto-odotus on osakesijoitusten tuotto-odotusta matalampi. Volatilitetti, sijoituksen arvon heilunta, vähenee kuitenkin huomattavasti, jos salkussa on korkosijoituksia. Siksi monet, minä mukaanlukien, pitävät salkussaan myös vähäisen määrän korkosijoituksia saadakseen tasaisemman tuoton. Hajautusta voi myös suorittaa ajallisesti, mutta tässäkin tapauksessa tuotto-odotus laskee verrattuna siihen, että kaikki rahat sijoittaisi heti. Tämä siitä syystä, että rahat eivät ajallisessa hajautuksessa ehdi kasvaa korkoa yhtä pitkään. Ajallinen hajautus syntyy kuitenkin useimmilla sijoittajilla automaattisesti, sillä sijoitukset tehdään palkasta.

Toimialakohtainen ja maantieteellinen hajauttaminen ei siis vähennä tuottoa, jos rahastojen tuotto-odotus on sama. Täten ei ole mitään syytä olla hajauttamatta sijoituksiaan tällä tavalla. Myöskin pieni korkopaino voi olla hyvä vaihtoehto. Ajallinen hajautus syntyy useimmiten automaattisesti. Teoriassa asia on siis yksinkertainen: löydä parhaiten tuottava sijoitusinstrumentti, ja tee sen sisällä mahdollisimman laaja hajautus.

Edit 18:41: Muokattu harhaanjohtavaa osake-korko-hajautuksen väittämää, ja lisätty maininta riittävästä osakehajautuksesta

Edit: 19:04: Hieman lisää osake-korko-hajautuksen muokkausta

Sivutulojen hankkiminen

Säästeliäs elämäntapa ja hyvä taloudenpito ovat hyvä perusta varallisuuden kasvattamiselle, mutta tällä lähestymistavalla on rajansa. Loputtomiin ei voi venyttää senttejä. Jossain vaiheessa täytyy myös ruveta miettimään tulojen kasvattamista. Yksi tapa on pyytää palkankorotusta töistä, ja se kannattaakin tehdä aina kun on mahdollista. Toinen mahdollisuus on vaihtaa työpaikkaa paremman palkan toivossa. Jos olet kuitenkin jo pyytänyt palkankorotusta, ja viihdyt nykyisessä työpaikassasi, voit näiden vaihtoehtojen sijasta tehdä jotain muuta. Voit hankkia sivutuloja.

Ramit Sethin sanoin, sivutulojen hankkimiseksi ei tarvitse keksiä Googlea. Tärkeintä on vain päästä alkuun. Useimmille helpoin tapa on käyttää hyväksi taitoja, joita itsellä jo on. Osaatko esimerkiksi soittaa jotakin soitinta, vai oletko hyvä kielissä? Yksityisopetuksen aloittaminen ei vaadi pääomaa ollenkaan, riittää vain löytää muutama asiakas. Jos osaamasi taito on hieman erikoisempi, saatat miettiä, onko sille kysyntää. Tästä syystä onkin järkevää tutkia, tarjoaako jo joku opetusta tässä taidossa. Jos muita opettajia löytyy, löytyy sille melko varmasti myös kysyntää.

Ennen kuin aloitat sivutyösi, on tärkeätä, että päätät tarkkaan kohdeyleisösi. Jos esimerkiksi haluat ruveta opettamaan jotain kieltä, voit luoda mielessäsi keskimääräisen asiakkaan. Voisit opettaa esimerkiksi lukiolaista, jolla on vaikeuksia kieltenopinnoissa. Tällä tavalla huomaat nopeasti, onko kohderyhmän valinta järkevä. Esimerkissämme lukiolainen itse tuskin tulee maksamaan sinulle kielitunneista, vaan maksun suorittavat vanhemmat. Ongelmana onkin, ovatko he valmiita maksamaan siitä? Tässä tapauksessa he saattavat olla, tai sitten eivät. Periaate on kuitenkin selkeä: Ei ole järkevää valita kohdeyleisöksi sellaista ryhmää, jolla ei ole varaa maksaa palveluistasi!

Sivutulojen ansaitseminen ei tarvitse olla vaikeaa. Parhaassa tapauksessa voit tehdä harrastuksestasi rahantekovälineen. Jos esimerkiksi pidät koodauksesta tai kotisivujen teosta, voisit yhtä hyvin tehdä sitä muille ja saada siitä rahaa. Koska aloittaminen ei vaadi pääomaa lainkaan, ei siinä ole muuta riskiä kuin ajanhukka. Ajanhukan riskiäkin voi pienentää huomattavasti tekemällä hieman tutkimustyötä ennakkoon. On helppo keksiä tekosyitä, miksi ei juuri nyt voi hankkia sivutuloja, mutta haluatko tosiaan jäädä ikuisesti suunnitteluasteelle? Aloittaminen onnistuu helpoiten aloittamalla!

Toivo pörssiromahdusta!

Viime aikoina on ollut mediassa kirjoituksia mahdollisesta kaksoistaantumasta. Yhdysvaltain hidastuva talouskasvu uhkaa myös euroalueen taloutta. Toisaalta EKP:n johtaja ei usko, että kaksoistaantuma on todennäköinen. Kävi sitten miten tahansa, on selvää, että kaikki tällaiset uutiset vaikuttavat pörssikursseihin. On luonnollista toivoa, että osakekurssit eivät laske, sillä kurssien laskiessa laskee myös sijoitusvarallisuus. Jos olet kohta myymässä sijoituksiasi, on toki hyvä, että niiden arvo ei laske. Toisaalta, jos et aio lunastaa sijoituksiasi pitkään aikaan, ei välttämättä kannata toivoa kurssinousua juuri nyt.

Hahmotetaan asiaa vertailemalla kahta eri skenaariota: Ensimmäisessä skenaariossa kurssit nousevat ensiksi kahdeksan vuoden ajan 10 % vuodessa, jonka jälkeen ne laskevat kahdeksan vuoden ajan 9,0909... % vuodessa. Täten kuudentoista vuoden jälkeen sijoituksen arvo on sama kuin nyt. Toisessa skenaariossa kurssit laskevat ensin 9,0909... % vuodessa 8 vuoden ajan, ja nousevat sitten 10 % vuodessa 8 vuoden ajan. Sijoituksen arvo on myös tässä skenaariossa sama 16 vuoden päästä kuin se on nyt. Molemmissa skenaarioissa sijoitetaan 1 000 vuodessa. Kumpi skenaario on sijoittajalle parempi?



Ensimmäisessä skenaariossa, missä kurssit nousevat ensin, on varallisuus 16 vuoden päästä 12 203,35 €. Mukava summa. Toisessa skenaariossa, missä kurssit laskevat ensin, on varallisuus puolestaan 16 vuoden päästä peräti 25 015,37 €, siis yli kaksinkertainen verrattuna ensimmäiseen skenaarioon! Tarkastelemalla asiaa lähemmin, on selvää, että toisen skenaarion on pakko olla parempi, sillä tällöin osakkeita saa ostettua paljon halvemmalla, ja täten enemmän, kuin ensimmäisessä skenaariossa.

Tämä esimerkki on tietenkin hyvin pelkistetty, mutta periaate on selvä. Jos sijoitushorisonttisi on pitkä, sinun ei välttämättä kannata toivoa osakekurssien nousua. Mikäli oletus on, että hyviä ja huonoja kurssivuosia tulee suunnilleen yhtä paljon, on paljon parempi, että huonot vuodet ovat ennen hyviä vuosia. Tiivistettynä: Toivo pörssiromahdusta!

Laske, paljonko rahaa tarvitset elääksesi pääomatuloilla!

Laskin aiemmassa artikkelissani, paljonko rahaa tarvitsen taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi. OpenOfficessa tehdyn laskelman tuloksena oli, että 500 000 € on riittävä pääoma. Nyt olen luonut pienen laskurin, jonka avulla sinä pystyt laskemaan, paljonko rahaa tarvitset pystyäksesi elämään pelkillä pääomatuloilla! Laskuri ottaa huomioon inflaation, ja siksi siinä näkyy erikseen pääoma joka riittäisi juuri nyt, ja pääoma jota tarvitsen syöttämäsi ajan jälkeen. Laskuri löytyy seuraavasta linkistä:

Taloudellinen riippumattomuus-laskuri

EDIT 05.09 22:36: Nyt laskurin pitäisi toimia myös Internet Explorerilla.

EDIT 05.09 15:37: Laskuri ei näköjään toimi Internet Explorerilla, yritän korjata asian!

Kirja-arvostelu: Sway - The Irresistible Pull of Irrational Behaviour

Sway - The Irresistible Pull of Irrational Behaviour on Ori ja Rom Brafmanin kirjoittama ihmisten irrationaalisuutta käsittelevä kirja. Kirjoittajat käyvät kirjassa läpi eri syitä siihen, miksi ihmiset tekevät tietyissä tilanteissa täysin järjettömiä päätöksiä. Kaikissa kappaleissa on todellisia esimerkkejä tilanteista, jotka demonstroivat miten nämä psykologiset voimat vaikuttavat päätöksentekoon.

Kirjan ensimmäinen luku käsittelee syitä vuoden 1977 Teneriffan 583 kuolonuhria vaatineeseen lento-onnettomuuteen. Tappion pelko ohjaa meitä tekemään järjettömiä päätöksiä, eikä tämä tunne koske ainoastaan lentäjiä. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt käyttävät ihmisten tappion pelkoa hyväkseen myydessään turhia vakuutuksia. Kirjassa nostetaan esille myös esimerkiksi se, miksi Piltdown Maniin uskottiin todella kauan, ja miksi usein jätämme huomioimatta tärkeitä todisteita. Myös työhaastattelut saavat kuulla kunniansa.

Kirjan mielenkiintoisin osuus on mielestäni ryhmädynamiikkaa käsittelevät kappaleet. Viidennessä kappaleessa nostetaan esille Israelin armeijan harjoitusleiriin liittyneet mielenkiintoiset tulokset. Ennen harjoitusohjelman alkua, kerrottiin leirin johtajille osallistujien johtajantaidoista, joita oli tutkittu psykologisin testein. Näitä psykologisia testejä ei kuitenkaan oltu tehty, vaan kaikille leiriin osallistuneille oli sattumanvaraisesti annettu hyvän tai huonon johtajan leima. Osallistujat eivät tästä leimasta tienneet, vaan ainoastaan johtajat. Leirin lopussa ne, joilla oli hyvän johtajan leima, pärjäsivät lopputestissä paljon paremmin kuin ne, joilla ei tätä leimaa ollut. Leiriin osallistuneiden suoritukset riippuivat siis suurelta osin siitä, miten johtajat uskoivat heidän suoriutuvan.

Kirjassa nostetaan myös esille esimerkiksi se, että joskus ihmiset eivät suostu rahasta tekemään jotain, jonka he suostuisivat tekemään ilmaiseksi! Heti kun johonkin asiaan liitetään raha, muuttuu ihmisten käyttäytyminen kummallisella tavalla. Täten ei välttämättä ole hyvä idea liittää esimerkiksi rahabonuksia työtehtävien suorittamiseen.

Miten tämä kaikki sitten liittyy sijoittamiseen? Tappion pelko estää monia tekemästä järkeviä sijoituspäätöksiä: ellei pääoman laskua saa tapahtua, ei esimerkiksi osakkeisiin pysty sijoittamaan ollenkaan. Lisäksi ihmiset usein jäävät kiinni johonkin sijoitukseen. Ennen niin hyvin tuottanutta osaketta ei haluta myydä, vaikka kaikki merkit viittaavat siihen, että myynti on järkevää. Ihminen ei tule koskaan olemaan täysin objektiivinen ja rationaalinen, mutta jo se, että tietää, miten psykologia vaikuttaa päätoksentekoon, auttaa meitä tekemään järkevämpiä päätöksiä. Tämä pätee sekä sijoituksiin että muuhunkin elämään.

Sway on noin kaksisataasivuinen, ja mielestäni hyvin helppolukuinen. Jos olet vähääkään kiinnostunut psykologiasta ja luet englantia, en voi muuta kuin suositella tätä kirjaa. Kirjan voi lainata esimerkiksi Helsingin Kaupunginkirjastosta, ja sen voi ostaa mm. Amazonista.

Oletko lukenut kirjan? Piditkö siitä? Voitko suositella muita aiheeseen liittyviä kirjoja? Kirjoita kommentti ja kerro!

Miten saavuttaa miljoona sijoittamalla?

Laskin aiemmassa artikkelissa paljonko rahaa tarvitsen taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi. Lopputulos oli, että 500 000 € on riittävä summa juuri nyt. Tähtäimenäni on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus 25 vuoden sisällä, mutta ongelmana on, että 25 vuoden päästä ei 500 000 € tule enää inflaation takia riittämään. Laskelmissani päädynkin siihen, että tarvitsen 25 vuoden päästä hieman yli 1 000 000 euron sijoituspääoman. Epäselväksi jäi kuitenkin, millä sijoitussuunnitelmalla pystyn tämän tavoitteen saavuttamaan.

Tehdään samat oletukset kuin aiemmassa artikkelissa, eli oletetaan, että sijoitukset tuottavat 8 % vuodessa, ja että inflaatio on 3 %. Miljoona euroa pitäisi siis saavuttaa 25 vuodessa. Jos tavoitteeseen pyritään tasaisella kuukausisijoittamisella, niin miljoona euroa saavutetaan 25 vuodessa 1 100 euron inflaatiokorjatulla kuukausisijoituksella. Riittää siis sijoittaa ensimmäisenä vuonna 1 100 euroa kuussa, ja korottaa kuukausittaista sijoitusta inflaation verran joka vuosi. 1 100 euroa on kuitenkin suuri summa sijoitettavaksi joka kuukausi. Voisiko tavoitteeseen päästä muulla tavoin?

Kuten aikaisemmassa kirjoituksessani nähtiin, on tärkeätä tehdä sijoitukset mahdollisimman aikaisin. Mitä aikasemmin sijotukset tekee, sitä paremmin ne tuottavat. Tavoite voisi siis olla helpommin saavutettavissa, jos heti alussa pystyisi tekemään suuria sijoituksia. Jos käytettävissä olisi nyt noin 150 000 euron pääoma, ei lisäsijoituksia tarvitsisi tehdä ollenkaan, sillä 150 000 euroa kasvaa 8 % vuosituotolla yli miljoonaksi 25 vuodessa. Tällaista summaa harvalla on, mutta se olisi periaatteessa mahdollista saavuttaa esimerkiksi oman yrityksen kautta. Tähän toki menisi aikaa.

Realistisempi vaihtoehto voisi olla esimerkiksi perinnön taikka auton myynnistä saatavan rahan sijoittaminen. Jos esimerkiksi pystyisi ensimmäisenä, kolmantena, viidentenä ja seitsemäntenä vuotena tekemään 10 000 euron ylimääräisen sijoituksen, riittäisi miljoonan euron saavuttamiseksi 25 vuodessa 900 euron kuukausittaiset (inflaatiokorjatut) sijoitukset. 900 euroa kuussa riittää myös, jos alkupääomaa on 30 000 euroa. 50 000 euron alkupääomalla miljoonaan pääsee 750 euron kuukausisijoituksella.

Laskelmista näkee, että 1 000 000 euron saavuttaminen sijoittamalla ei ole helppoa. 1 100 euron inflaatiokorjattu kuukausisijoitus 25 vuoden ajan riittää, mutta tällaisen sijoitustahdin ylläpitäminen ei ole helppoa. Miljoona on siis vaikeata saavuttaa pelkästään palkkatyötä tekemällä, elleivät tulot ole erittäin suuret. Yksi vaihtoehto on oman yrityksen perustaminen. Tällöin kaiken mennessä hyvin, voi miljoonan saada kasaan pelkästään yrityksen myynnistä. Todennäköisempää on kuitenkin, ettei näin suurta summaa saa. Mikä tahansa lisäsijoitus kohentaa kuitenkin mahdollisuuksia saavuttaa miljoonan euron pääoma. Olkoon ansaitsemistapa mikä tahansa, on, kuten aina, ehdottoman tärkeätä aloittaa sijoittaminen heti. Tällöin raha ehtii kasvaa korkoa mahdollisimman pitkään.

Mikä on sinun suunnitelmasi taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi? Aiotko ryhtyä yksityisyrittäjäksi, vai hankkia tulot muulla tavoin? Kerro kommentissa suunnitelmastasi!

Salkkukatsaus - elokuu 2010

Kesä on loppumaisillaan, joten on elokuun salkkukatsauksen aika. Elokuun aikana sijoitin, kuten heinäkuussakin, 600 euroa. Pystyn vielä syyskuussakin sijoittamaan kesätyöpalkastani reilusti, joten säästötavoitteet ylittyvät reilusti.

Salkun arvo on nyt 7129,42 €, joten matkaa vuoden 2010 tavoitteeseen on enää 6,38 €! Täten tavoite tulee lähes varmasti ylittymään, ellei nyt nähdä syksyn 2008 tapaista romahdusta. Viime kuusta salkun arvo on noussut 498,15 €, eli 7,5 %. Sijoituksista on nyt 15 % koroissa ja 85 % osakkeissa. Tarkempi erittely näkyy alla olevassa kuvassa.


Olen tässä kuussa painottanut enemmän Eurooppa-rahastoa kuin Aasia- ja Pohjois-Amerikka-rahastoja. Tämä siksi, että Yhdysvaltojen sekä Japanin paino ovat nyt salkussa melko suuret. Suuria muutoksia ei kuitenkaan ole maakohtaisissa painotuksissa tapahtunut, Yhdysvallat muodstaa vieläkin 33 % salkusta. Japanin paino on 16 %, ja Iso-Britannian 10 %. Alla olevassa kuvassa näkyy kymmenen eniten painotetun maan sijoituspaino:


Syyskuussa aion aloittaa sijoitukset kehittyville markkinoille Seligsonin uuden rahaston kautta. Tavoitteenani on ensisijaisesti nostaa kehittyvien markkinoiden paino noin 35 prosenttiin, joten sijoitukseni tulevat ainakin syyskuussa painottumaan vahvasti kehittyvien markkinoiden rahastoon. Tämä rahasto sisältää sijoituksia myös esim. Etelä-Koreaan, joten aion hieman vähentää sijoituksiani Aasia-rahastoon.

Tavoitteenani on syyskuussa sijoittaa 1000 euroa. Tämän pitäisi olla mahdollista, sillä käytettävissäni on sekä elokuun palkka kesätöistä, että syyskuun opintotuki. Tulen myös todennäköisesti tekemään töitä syksyn aikana, joten minun ei tarvitse juurikaan säästää kesätyörahojani syksyä varten.

Luo oma indeksilaina

Pankit saattavat nykyään tarjota määräaikaistalletuksen tai korkorahastosijoituksen vaihtoehtona indeksilainaa. Indeksilainassa lainaat pankille rahasi, ja pankki lupaa maksaa pääoman takaisin lainan eräännyttyä. Korkoa ei luvata, vaan lainan tuotto riippuu siitä, mihin pankki lainarahasi sijoittaa, ja miten kyseiset sijoitukset menestyvät. Indeksilainan ehdot ovat usein monimutkaisia, ja kulut saattavat olla erittäin korkeita. Lisäksi lainan myyjä ei välttämättä ole lainan myöntäjä, joten saattaa olla vaikeata selvittää, onko itse lainan myöntäjä luotettava ja vakavarainen (eikä esimerkiksi Lehman Brothers). Indeksilainaan sijoitettua pääomaa ei myöskään välttämättä pysty lunastamaan kesken lainakauden.

Mielestäni indeksilainat ovat vain pankkien tapa rahastaa asiakkaitaan. Jos haluat turvata pääomasi esim. viideksi vuodeksi, voit indeksilainan sijasta esimerkiksi tehdä viiden vuoden määräaikaistalletuksen, tai vaikkapa viisi vuoden määräaikaistalletusta peräkkäin. Tällöin pääoma on varmasti turvassa, ja lisäksi korkotuotto on taattu.

Mikäli haluat myös mahdollisuuden suurempiin tuottoihin, voit jakaa sijoitettavan summan eri rahastoihin. Otetaan esimerkki: Sijoitettavana on 10 000 €, ja sijoitusaika on viisi vuotta. Haluat olla varma siitä, että sijoituksesi arvo on viiden vuoden päästä vähintään 10 000 €. Tällä hetkellä voi olettaa saavansa noin 1 % vuosituoton rahamarkkinarahastosta, joten jos sijoitat 10 000 / (1.01^5) = 9515 € rahamarkkinarahastoon, sijoituksen arvo pitäisi viiden vuoden päästä olla 10 000 €. Loput rahat, 485 €, voit sitten sijoittaa esimerkiksi johonkin passiiviseen osakerahastoon. Osakesijoitusten arvo voi heilua voimakkaasti, mutta vaikka ne vastoin kaikkia todennäköisyyksiä menettäisivät arvonsa täysin, on sinulla kuitenkin rahamarkkinarahastosijoituksen takia tallessa 10 000 € viiden vuoden jälkeen. Toisaalta osakerahastosijoituksen arvo voi myös kaksinkertaistua, jolloin sinulla olisikin viiden vuoden jälkeen lähes 11 000 €.

Oman indeksilainan luominen ei siis ole vaikeaa, ja sijoittamalla rahat passiivisiin rahastoihin, pysyvät myös kulut kurissa. Lisäksi sijoitus on realisoitavissa milloin tahansa, ja voit räätälöidä sen täysin omien tarpeittesi mukaan. Jos siis harkitset indeksilainaa, luo se itse!

Mielipiteeni blogilla tienaamisesta

Sain lopullisen sysäyksen tämän artikkelin kirjoittamiseen eilen, kun Kohti taloudellista riippumattomuutta-blogin pitäjä julkisti tavan saada tietää hänen satelliittisijoituksensa. Sijoitukset saa tietoonsa lähettämällä maksullisen tekstiviestin tiettyyn numeroon. Itse en suuremmin asiaan reagoinut, mutta kirjoitus sai melko kärkkäitä kommentteja. Joidenkin mielestä tällainen ei ollenkaan sovi KTR-blogiin, ja sanoivat sen hyvin selkeästi. Valitettavasti tämä on johtanut siihen, että KTR-blogi jää tauolle.

Tietyistä kommenteista paistoi hyvin selkeästi läpi, että blogilla tienaaminen ei ole hyväksyttävää. Kuulemma koko blogista oli tullut pelkää taloudellisen hyödyn tavoittelua. Mielestäni näin ei KTR-blogin kohdalla todellakaan ole, ja uskonkin, että uudistuksen vastustaminen johtuu periaatteellisista syistä. Blogilla tienaaminen on siis selkeästi joidenkin mielestä väärin.

Itse en tätä ymmärrä ollenkaan. Miksi ei blogin pitäjä saisi hakea siitä tuloja? Eivät blogissa olevat mainokset tai maksulliset palvelut ole keneltäkään pois. Mitään tuotteita ei ole pakko ostaa, ja mainoksetkaan tuskin paljoa häiritsevät (jos ne on järkevästi sijoiteltu). Se, että kirjoittaja tienaa blogillaan, ei maksa sinulle henkilökohtaisesti yhtään mitään. Lisäksi motivaatio kirjoittamiseen on todennäköisesti korkeampi, jos siitä saa muutakin kuin hikeä näppäimistölle. Voin ymmärtää närkästyksen, jos jostain blogista tulee pelkkä (omien tai muiden) tuotteiden mainosikkuna, mutta toisaalta tällaista blogia ei tietenkään ole pakko lukea. Tällaisella blogilla tuskin lukijoita riittää pitkään muutenkaan. Niin kauan kun ydinmateriaali on kunnossa, saa minusta blogissa vapaasti olla esillä mainoksia ja tuotteita.

Olen itse, kuten todella moni muu, tottunut siihen, että netissä lähes kaikki on ilmaista. En kuitenkaan valita, jos joku haluaa rahaa tuotteestaan tai palvelustaan. Siihen heillä on täysi oikeus, ja minun ei ole pakko käyttää mitään palvelua, jota en halua. Mainosten lisääminen ja omien tuotteiden myyminen ei mitenkään vähennä blogin riippumattomuutta. Vielä vähemmän se on sinulta pois. Lopetetaan siis turha valittaminen!

Oletko samaa mieltä? Täysin eri mieltä? Kirjoita kommenttiin oma mielipiteesi! Voit myös antaa palautetta (haukkuja, kiitosta) sähköpostitse osoitteeseen passiivinensijoittaja@gmail.com.

Automatisoi sijoittamisesi

Mikko on kolmekymppinen automekaanikko. Mikon palkka on melko hyvä, mutta kaksi autoa syövät suuren osan Mikon kuukausittaisista tuloista. Lisäksi hän käy mielellään ulkona syömässä, ja pitää tietotekniikasta. Rahaa riittää juuri ja juuri kuun loppuun, eikä mitään jää säästöön. Välillä Mikko joutuu turvautumaan luottokorttiin, jos jompikumpi autoista vaatii korjausta ja palkka on jo mennyt esimerkiksi uuden puhelimen ostoon. Hän tietää, että pitäisi kuluttaa vähemmän kuin tienaa, mutta ei tunnu onnistuvan asian toteuttamisessa millään. Lopulta hän nielee ylpeytensä ja pyytää kaveriltaan Laurilta apua.

Lauri on myöskin kolmekymppinen, ja työskentelee luokanopettajana. Hän on sijoittanut osakkeisiin jo vuosia, ja sijoitukset ovat tuottaneet melko hyvin. Lauri kertoo Mikolle säästämisestä ja osakkeista kaiken, minkä hän suinkin vain keksii, ja auttaa Mikkoa avaamaan arvo-osuustilin. Mikko tuntee nyt tietävänsä kaiken tarpeellisen sijoittamisesta, ja tekee parin seuraavan kuukauden aikana muutamia osakeostoja. Tämän jälkeen sijoitukset kuitenkin jäävät tekemättä, milloin mistäkin syystä. Lopulta toinen Mikon autoista hajoaa, ja hän myy sijoituksensa rahoittaakseen auton korjauksen. Mikko on palannut lähtöruutuun.

Mikä meni vikaan? Mikko tietää, että säästäminen kannattaa, ja sai ystävältään tietoa, miten sijoittaa osakkeisiin järkevästi. Lauri jopa kertoi hänelle vakuuttavasti korkoa korolle-efektistä. Kuitenkaan Mikko ei kyennyt tekemään sijoituksia muutamaa kuukautta pitempään.

Ongelmana ei ole tiedon puute, vaan automaation puute. On aina helppo jättää sijoitukset tekemättä, jos ne joutuu itse tekemään aktiivisesti. Rahaa saattaa juuri silloin tarvita johonkin muuhun. Jopa pelkkä rahan siirtäminen arvo-osuustilille voi olla riittävä psykologinen este sijoituksien tekemiseen. Täten ainoa vaihtoehto on siis sijoittamisen automatisoiminen. Aseta verkkopankkisi tekemään kuukausittaiset sijoitukset edullisiin passiivisiin rahastoihin aina palkan tultua. Täten sinun ei tarvitse itse tehdä mitään sijoituksiesi eteen, etkä myöskään pysty käyttämään tätä rahaa muuhun. Lisäksi tällä tavalla tulee automaattisesti hajautettua sijoituksia ajallisesti, eikä markkinoiden ajoittamista tule yritettyä.

Älä ole Mikko. Automatisoi sijoittamisesi.

Kannattaako asuntolainaa lyhentää koron ollessa korkea vai matala?

Asuntolainan aikainen lyhentäminen on varma tapa lisätä varallisuuttaan. Korkojen ollessa matalalla tasolla ovat monien kuukausittaiset lyhennyssummat pienentyneet, ja täten lisää rahaa on vapautunut. Nämä rahat voi laittaa ylimääräisiin asuntolainan lyhennyksiin, jolloin joutuu maksamaan vähemmän korkoa seuraavan lyhennyksen yhteydessä. Täten asuntolainan saa maksettua aiemmin pois, ja säästää samalla rahaa. On luonnollista ajatella, että korkotason ollessa matala kannattaa tehdä mahdollisimman paljon ylimääräisiä lyhennyksiä, sillä korkokulujen ollessa pieniä pystyy lainapääomaa pienentämään nopeasti. Toisaalta, jos korot ovat korkeat, säästetään ylimääräisen lyhennyksen takia korkokuluissa enemmän kuin jos korot ovat matalat. Milloin siis kannattaa tehdä ylimääräisiä asuntolainalyhennyksiä?

Vastauksen saamiseksi voimme suorittaa muutamia laskelmia. Oletetaan, että maksettavana on 100 000 euron asuntolaina. Asuntolainasta maksetaan joka kuukausi korot, ja lisäksi lyhennetään lainapääomaa 500 eurolla. Täten lainan maksaminen kestää 200 kuukautta riippumatta korkotasosta. Lainan vuosikoron ollessa 6 % ovat lainan kokonaiskustannukset 148 918 €, mutta jos tehdään heti ensimmäisen lainanlyhennyksen yhteydessä ylimääräinen 500 euron lyhennys, jää maksettavaksi 147 934 €, eli säästöä syntyy 984 €. Jos taas lainakorko on 3 %, ovat kokonaiskustannukset 124 786 €, ja jos tehdään heti aluksi 500 euron ylimääräinen lyhennys, ovat kustannukset 124 040 €, joten säästö on 746 €. Täten voidaan todeta, että mitä korkeampi korko, sitä kannattavampaa on tehdä ylimääräinen lyhennys. Ylimäärinen lyhennys kannattaa myös tehdä mahdollisimman aikaisin, sillä jos sen tekee vasta 100. kuukauden kohdalla, syntyy säästöä 6 % korolla 240 €, ja 3 % korolla ainoastaan 122 €.

Useimmiten korko ei kuitenkaan tule pysymään samana koko lainan aikana, joten on syytä tehdä laskelmia myös vaihtuvalle korolle. Alla olevassa taulukossa on listattu säästetty rahamäärä eri korkokehityksillä. Taulukossa 3 -> 6 % tarkoittaa, että vuosikorko on 100 ensimmäisen kuukauden aikana 3 %, ja sitten 6 %. 3-4-5-6 % tarkoittaa, että korko on 50 ensimmäisen kuukauden aikana 3 %, seuraavan 50 % aikana 4 %, sitten 5 % ja lopuksi 50 viimeisen kuukauden aikana 6 %.






Taulukkoa tarkastelemalla huomaataan, että lainakoron ollessa korkea lainan alkupuolella, tulee laina kalliimmaksi kuin jos korko olisi korkea lainan loppupuolella. Toisaalta huomataan myös, että ylimääräisiä lyhennyksiä tehdessä säästettyyn summaan vaikuttaa ainoastaan vuosikoron keskiarvo. Ei ole väliä, onko korko ensin korkea vai matala. Esimerkiksi ylimääräinen lyhennys lainan alussa antaa saman säästön lainoille 3-4-5-6 % ja 6-5-4-3 %, vaikka ensin mainittu laina on muuten noin 10 000 € halvempi. (Säästö ei ole täsmälleen sama, mutta ero on minimaalinen. Taulukolla ei tietenkään sinänsä ole mitään matemaattista todistusarvoa, joten asiaa pitäisi tutkia tarkemmin. Palaan asiaan kun olen sen tehnyt).

Ylimääräinen lainalyhennys säästää siis enemmän, mitä korkeampi korko lainalla tulee jatkossa olemaan. Ei kuitenkaan kannata odottaa korkeampaa korkoa ennen kuin lyhennyksen tekee, sillä mitä aiemmin lainaa lyhentää, sitä enemmän säästää (tämä siis jos ei oteta huomioon muita sijoitusvaihtoehtoja). Lyhyesti: Jos aiot tehdä ylimääräisiä lainalyhennyksiä, tee ne nyt.

Tarvittava pääoma taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi

Koska tavoitteenani on, kuten monilla blogaajakollegoillani, taloudellinen riippumattomuus, lienee järkevää laskea kuinka suuren pääoman siihen tarvitsisin. Taloudellinen riippumattomuus ei kuitenkaan tarkoita minulle kituuttamista mahdollisimman pienellä summalla, joten laskenkin tarvittavan pääoman niin, että pystyn elämään sillä mukavasti. Arvioin, että itselleni 1 500 euron nettotulot kuukaudessa riittää.

Tällöin sijoitusteni pitää siis tuottaa minulle nettona 12 * 1 500 = 18 000 euroa vuodessa, mikä pääomaveron ollessa 28 % tarkoittaa bruttona 25 000 euron vuosituottoa. Koska haluan pystyä elämään pääomani avulla lopun elämääni samalla tulotasolla, voin kuluttaa siitä ainoastaan inflaation ylittävän tuoton. Kuluttamalla enemmän elintasoni laskisi vuosi vuodelta, ja pääoma saattaisi loppua kesken. Jos esimerkiksi oletetaan vuosi-inflaatioksi 3 % ja sijoitusten vuosituotoksi 8 %, tarvitsen taloudelliseen riippumattomuuteen tällä hetkellä tasan 500 000 euroa. Ei kuitenkaan riitä, että pystyn säästämään tämän summan esimerkiksi 25 vuodessa, koska vaikka saisinkin silloin käteen 18 000 euroa vuodessa, ei se enää ostovoimaltaan vastaa 18 000 euroa vuodessa juuri nyt. Täten myös vaadittava pääoma nousee vuosittain inflaation verran. Alla olevassa taulukossa näkyy tarvittava rahamäärä eri inflaatio- ja tuottoprosenteilla:




Huomataan, että 25 vuoden päästä tarvitsisin 3 % inflaatiolla ja 8 % tuotolla yli miljoonan euron pääoman. Tämän saavuttaminen sijoittamalla vaatisi, että sijoittaisin reilut 1 100 euroa joka kuukausi, ja nostaisin sijoitukseni määrää vuosittain inflaation verran. Tällaisia summa en todennäköisesti pysty sijoittamaan palkkatyötä tekemällä, joten vaihtoehdoiksi jää tulojen lisääminen muilla tavoilla tai kuukausittaisesta nettotulosta tinkiminen.

Vaikka taloudellinen riippumattomuus vaikuttaakin tämän laskelman perusteella vaikelta saavuttaa, en kuitenkaan aio heittää kirvestä kaivoon. Tässä laskelmassa ei esimerkiksi ole laskettu ollenkaan eläkkeen varaan, joten käytännössä taloudellinen riippumattomuus on todennäköisesti saavutettavissa huomattavasti pienemmällä summalla. Lisäksi sijoittaminen mahdollistaa myös lopputilin ottamisen epämieluistasta työstä, ilman että toimeentuloaan tarvitsee miettiä heti. Vaikka en lopullista taloudellista riippumattomuutta saavuttaisikaan, lisää sijoitettu pääoma kuitenkin elämän joustavuutta huomattavasti.

Lopuksi vielä muutama linkki vastaaviin kirjoituksiin muissa blogeissa:

Taloudellinen riippumattomuus - paljonko tarvitaan?
Paljonko on riittävästi?
Kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?

Lyhyt vai pitkä asuntolaina?

Asunnon ostamisen ehdoton edellytys on tietenkin rahoituksen löytyminen. Suurimmalle osalle ihmisistä tämä tarkoittaa asuntolainan ottamista. Laina pitää tietenkin mitoittaa omien tulojensa mukaan, ja esimerkiksi laina-aikaa pidentämällä voi kuukausittaista lyhennystä pienentää. Toisaalta, lyhyemmällä laina-ajalla joutuu maksamaan korkoja huomattavasti vähemmän. Täten on luonnollista kuvitella, että kannattaa ottaa mahdollisimman lyhyt laina säästääkseen rahaa. Asia ei kuitenkaan välttämättä ole näin!

Pitkällä tähtäimellä osakesijoitusten tuotto on todennäköisesti korkeampi kuin korkosijoitusten tuotto, eli toisin sanoen osakesijoitusten tuotto on korkeampi kuin viitekorkojen tuotto. Tämä siis tarkoittaa sitä, että niin kauan kuin osakesijoitusten tuotto on korkeampi kuin asuntolainan korko, kannattaa ylimääräinen raha mielummin sijoittaa osakkeisiin kuin asuntolainan lyhennyksiin. Valaistaan asiaa esimerkillä: Oletetaan, että otetaan 100 000 euron asuntolaina, jonka korko on 3 %. Oletetaan, että asunnon arvo nousee 2 % vuodessa, ja että osakesijoitukset tuottavat 8 % vuodessa. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan näiden tuottojen (ja korkojen) pysyvän samana koko ajan. Vertaillaan sitten viittä eri laina-aikaa: 10, 15, 20, 25 ja 30 vuotta. Lyhennykset ja sijoitukset tapahtuvat seuraavasti: lainan lyhennykseen ja sijoituksiin on aina käytettävissä sama rahamäärä, 966 euroa kuukaudessa. 10 vuoden lainaa lyhennetään koko rahamäärällä, ja kun laina on maksettu, sijoitetaan kaikki rahat osakkeisiin. Muita lainoja lyhennetään pienemmällä summalla, ja ylijäänyt raha sijoitetaan osakkeisiin. Täten osakesijoittaminen aloitetaan muiden lainojen kohdalla heti ensimmäisenä vuonna, sitä suuremmalla summalla mitä pitempi laina on kyseessä (pidemmällä lainalla on tietenkin pienempi kuukasilyhennys). Kun laina on maksettu pois, laitetaan aina kaikki rahat osakesijoituksiin. Korkojen verovähennystä ei ole laskelmassa otettu huomioon. Lopputulos on seuraavanlainen:


10 vuoden laina-ajalla varallisuutta, sekä osake- että asuntovarallisuutta, on kertynyt 30 vuoden jälkeen 711 608 euroa, kun taas 30 vuoden laina-ajalla sitä on kertynyt peräti 920 649 euroa, joten eroa syntyy 30 vuodessa yli 200 000 euroa! Huomataan siis, että mitä pidempi laina-aika, sitä suuremmaksi kasvaa varallisuus. Syy tähän on tietenkin se, että pidemmällä laina-ajalla ehtivät osakesijoitukset kasvaa korkoa pitempään kuin lyhyemmällä laina-ajalla. Itse asiassa jos vain olisi mahdollista, olisi pitkällä tähtäimellä kannattavinta maksaa pelkät korot lainasta. Tällöin varallisuutta olisi 30 vuoden kuluttua 941 635 euroa.

Laskelmaa voi käyttää hyväkseen, vaikka olisi asuntolainan jo ottanut. Jos saa käyttöönsä lisää rahaa, ja korot ovat matalia, ei välttämättä kannata tehdä ylimääräisiä lainalyhennyksiä, vaan mielummin tehdä osakesijoituksia. Tämä todennäköisesti tuottaa pitkällä tähtäimellä paremmin. On toki huomattava, että on tietyllä tavalla riskipitoisempaa ottaa pitkä asuntolaina kuin ottaa lyhyt. Mikään ei takaa, että osakesijoitukset tulevat tuottamaan enemmän kuin asuntolainan korko, mutta asuntolainan lyhentäminen puolestaan on varma tapa kohottaa varallisuuttaan.

Yhteenvetona voi siis todeta, että lainaa ei kannata lyhentää, jos saa rahoillensa parempaa tuottoa muualla. Tämä tietenkin ei päde ainoastaan asuntolainaan, vaan myös esimerkiksi opintolainaan. Toki, jos sinulle on tärkeätä saada asunto omistukseesi mahdollisimman nopeasti, kannattaa asuntolainaa lyhentää enemmän. Parempihan sitä toki on laittaa ylimääräiset roponsa lainan lyhennyksiin kuin turhaan kulutukseen! Älä kuitenkaan välittömästi laita kaikkia ylimääräisiä rahojasi asuntolainan lyhennyksiin miettimättä muita vaihtoehtoja.

Passiivinen sijoittaminen, osa 2: Käytäntö

Tämä artikkeli on toinen osa kaksiosaisesta passiivista sijoittamista käsittelevästä artikkelisarjasta. Ensimmäinen osa luettavissa täällä.

Artikkelisarjan ensimmäinen osa käsitteli passiivisen sijoittamisen teoriaa, eli lyhyesti sanottuna miksi passiivinen sijoittaminen kannattaa. Tämä artikkeli tulee kertomaan, miten ylipäätään voi sijoittaa passiivisesti, ja mitä erilaisia vaihtoehtoja piensijoittajalla on.

Indeksirahasto vai indeksiosuusrahasto?

Jos et ole aiemmin sijoittanut, ja haluat mahdollisimman helposti päästä alkuun sijoitusurallasi, on helpointa sijoittaa rahat indeksirahastoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siirrät rahaa omalta tililtäsi jonkun rahaston tilille, ja rahasto sijoittaa sitten puolestasi rahat osakkeisiin (tai muihin instrumentteihin riippuen rahastosta). Lähes jokainen pankki tarjoaa rahastoja asiakkailleen, mutta yleensä passiivisia rahastoja on tarjolla vain suursijoittajille. Itse sijoitankin säännöllisesti Seligsonin rahastoihin; minimisijoitus niihin on 1 €, eikä kiinteitä merkintäkuluja ole. Täten alkuun pääsee pienelläkin summalla.

Toinen vaihtoehto sijoittaa passiivisesti on ostaa indeksiosuusrahastoja, eli ETF:iä (Exchange traded fund). Indeksiosuusrahasto eroaa indeksirahastosta siten, että indeksiosuusrahastolla käydään kauppaa pörssissä aivan kuten osakkeilla. Ostaaksesi indeksiosuusrahastoja sinun pitää avata arvo-osuustili. Tämän voit tehdä omassa pankissasi, tai vaihtoehtoisesti käyttää jotain nettivälittäjää, esimerkiksi Nordnetiä. Hintoja kannattaa vertailla, sillä pieniltäkin tuntuvat hintaerot saattavat pitkällä tähtäimellä olla merkittäviä. Indeksiosuusrahastoilla on yleensä pienemmät hallinnointikulut kuin indeksirahastoilla, mutta toisaalta indeksiosuusrahastoja ostaessa joutuu maksamaan kaupankäyntikuluja osakevälittäjälle. Tämän takia kovin pieniä summia ei kannata indeksiosuusrahastoihin sijoittaa kerralla, joten indeksirahastot sopivat yleensä kuukausittaiseen säästämiseen paremmin.

Monilla indeksirahastoilla on kahdenlaisia osuuksia: kasvu- ja tuotto-osuuksia. Kasvuosuuksissa rahaston saamat osingot sijoitetaan uudelleen, kun taas tuotto-osuudet maksavat osingon ulos joka vuosi. Täten kasvuosuuksissa osingot kasvavat täysimääräisesti korkoa, kun taas tuotto-osuuksissa verottaja vie osan välistä. Esimerkkilaskelma kasvu- ja tuotto-osuuksien erosta löytyy artikkelista Sijoittamisstrategiani, kohdasta 3. Useimmat indeksiosuusrahastot maksavat osinkoa joka vuosi, mutta on myös olemassa osingot uudelleensijoittavia ETF:iä.

Kumpi sitten kannattaa valita, indeksirahasto vai indeksiosuusrahasto? Mitään yleispätevää vastausta ei voi antaa, mutta jos sijoitat kuukausittain pieniä summia, indeksirahasto on lähes varmasti halvempi vaihtoehto. Jos aiot aloittaa suurella kertasijoituksella, saattaa kuluiltaan alhainen indeksiosuusrahasto olla paras vaihtoehto. Nyrkkisääntönä kaupankäyntikulut kannattaa pitää alle prosentissa sijoitettavasta summasta. Toisaalta pitkällä tähtäimellä vuosittaiset hallinnointikulut vaikuttavat lopputulokseen enemmän kuin merkintä- tai kaupankäyntikulut.

Mistä löydän passiivisia rahastoja?

Passiivisia indeksirahastoja on Suomessa piensijoittajalle tarjolla melko vähän. Itse sijoitan rahani Seligsonin rahastoihin, ja olen ollut niihin tyytyväinen. Seligsonilta löytyy Suomeen, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan sijoittavia indeksirahastoja, ja lisäksi syyskuussa aloittaa kehittyville markkinoille sijoittava rahasto. Seligsonilta löytyy myöskin sekä lyhyen että pitkän koron rahastoja. Täten hyvin hajautetun salkun pystyy rakentamaan pelkästään Seligsonin rahastoilla.

Indeksiosuusrahastoja on ulkomaisissa pörsseissä runsaasti, mutta suomalaisiin osakkeisiin sijoittavia ETF:iä on vain yksi: OMXH25-indeksiä seuraava ETF. Tätä indeksiosuusrahastoa voi ostaa Helsingin pörssistä. Ulkomaisissa pörsseissä tarjolla on mm. Vanguardin, iSharesin ja Deutsche Bankin ETF:iä. Jos haluaa sijoittaa osakkeisiin maailmanlaajuisesti yhdellä ETF:llä, on vaihtoehtona esimerkiksi Vanguardin Total World Stock (hallinnointikulut 0,30 %). Tämän rahaston pääpaino on kehittyneillä markkinoilla, mutta se sijoittaa myös esimerkiksi Kiinaan, Brasiliaan ja Intiaan. Yhdysvaltain markkinoille voi sijoittaa esimerkiksi Vanguardin Total Stock Market ETF:llä, jonka hallinnointikulut ovat ainoastaan 0,07% vuodessa, ja Eurooppaan vaikkapa iShares EURO STOXX 50-ETF:llä (hallinnointikulut 0,35%). Jos etsii osingot uudelleensijoittavia ETF:iä, ovat db x-trackersit yksi vaihtoehto. Kannattaa kuitenkin huomata, että nämä ovat swap-pohjaisia rahastoja, joilla on vastapuoliriski.

Yhteenveto

Vaihtoehtoja siis löytyy pilvin pimein, eikä kaikkien läpikäyminen ole tässä mahdollista. Uskon kuitenkin, että aloittelevalle sijoittajalle indeksirahastot ovat helpompi tapa sijoittaa kuin indeksiosuusrahastot. Voit esimerkiksi asettaa verkkopankkisi tekemään automaattisesti kuukausittaisia sijoituksia rahastoon, jolloin sinun ei tarvitse enää asiaa miettiä ollenkaan. Suurempia kertasijoituksia tehdessä saattaa ETF:t tulla halvemmaksi, vaikka osingonmaksu syökin osan tuotoista. Kummatkin vaihtoehdot ovat hyviä; tärkeintä onkin aloittaa sijoittaminen nyt.

Linkkejä:

• Vanguard
• iShares
• db x-trackers
• ETF Database
• Seligson
• Nordnet

Aloita sijoittaminen nyt!

Milloin kannattaa aloittaa sijoittaminen? Ehkä sitten seuraavan palkankorotuksen jälkeen, tai sitten kun sen uuden television on saanut hankittua? On toki hyvä, että suunnittelee sijoittamisen aloittamista, mutta miksi viivyttää sitä? Paras aika aloittaa sijoittaminen on nyt heti.

Havainnollistetaan asiaa esimerkillä: Kalle ja Ville ovat kavereita, molemmat kaksikymppisiä. He kiinnostuvat sijoittamisesta, ja Kalle päättää aloittaa sijoittamisen heti. Hän sijoittaa 5000 euroa joka vuosi, kunnes täyttää 27. Tämän jälkeen hän ei enää sijoita ollenkaan. Ville ei ole vielä tässä vaiheessa sijoittanut euroakaan, mutta kun hän huomaa miten paljon rahaa Kalle on jo saanut säästöön, päättää Ville 27-vuotiaana aloittaa sijoittamisen. Hänkin sijoittaa 5000 euroa vuodessa. Molemmat sijoittavat samaan rahastoon, ja saavat sijoitukselleen 8 prosentin tuoton. Miten kaverukset menestyvät?


Villen sijoitusvarallisuus ohittaa Kallen varallisuuden vasta kaverusten ollessa 47-vuotiaita! Tällöin Kalle on laittanut sijoituksiinsa rahaa vain 7 vuoden ajan, kun taas Ville on sijoittanut 20 vuoden ajan. Kalle pärjää hyvin, sillä hän ehtii hyötyä korkoa korolle-ilmiöstä huomattavasti Villeä kauemmin.

Sijoittaminen kannattaa siis aloittaa mahdollisimman aikaisin. Jos rahaa sijoittamiseen ei tunnu löytyvän, kannattaa muistaa henkilökohtaisen taloudenpidon sääntö numero 1: Maksa itsellesi ensin. Summalla ei alussa niinkään ole väliä, tärkeämpää on tehdä säännöllisestä sijoittamisesta tapa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa sijoittaminen, kunhan aloitat nyt!

Passiivinen sijoittaminen, osa 1: Teoria

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa kaksiosaisesta passiivista sijoittamista käsittelevästä artikkelisarjasta.

Passiivisen sijoittamisen perusteet

Mitä tarkoittaa passiivinen sijoittaminen? Asia selviää, kun määrittelemme ensin mitä tarkoittaa aktiivinen sijoittaminen. Aktiivinen sijoittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi osakepoimintaa tai markkinoiden ajoittamista aktiivisella kaupankäynnillä. Passiivinen sijoittaminen tarkoittaa siis, että (1) osakepoimintaa ei harrasteta, eikä (2) markkinoita ajoiteta. Yleensä passiivisella sijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista johonkin indeksirahastoon, siis rahastoon joka mahdollisimman tarkasti seuraa tiettyä osakeindeksiä. Indeksirahastot ostavat indeksiin kuuluvia osakkeita indeksin määräämällä painolla, ja täten indeksirahaston tuotto seuraa tarkasti itse indeksin tuottoa. Indeksirahastossa on kuitenkin esimerkiksi kaupankäyntikuluja, joten se ei voi seurata indeksiä täysin täsmällisesti. Indeksirahaston poikkeamaa indeksistään kutsutaan tracking erroriksi.

Indeksirahastoon sijoittaminen on siis kohdan (1) mukaista passiivista sijoittamista. Jotta sijoittaminen olisi passiivista sekä osakepoiminnan että kohdan (2), ajoituksen, suhteen pitää sijoittaa indeksirahastoon säännöllisesti, markkinoiden tilasta välittämättä. Tämä on myös minun oman sijoitusstrategiani perusta.

Miksi sijoittaa passiivisesti?

Indeksirahastoilla on yksi valtavan suuri etu verrattuna aktiivisiin osakerahastoihin: indeksirahastojen kulut ovat huomattavasti matalammat. Indeksirahastolla kokonaiskulut ovat yleensä noin 0,5 %, kun taas aktiivisilla rahastoilla kulut ovat tyypillisesti 1,5 - 3 %. Tämä ei välttämättä vaikuta kovin suurelta erolta, mutta jos oletetaan osakemarkkinoiden tuotoksi 8 % vuosittain, syö aktiivinen osakerahasto 2 % kuluilla neljänneksen tuotoista! Kulujen merkitystä voi havainnollistaa lyhyellä laskelmalla: Oletetaan, että sijoitetaan 5000 euroa vuodessa 20 vuoden ajan kahteen eri rahastoon: indeksirahastoon, jonka kulut ovat 0,5 % vuodessa, ja aktiiviseen osakerahastoon, jonka kulut ovat 2 % vuodessa. Oletetaan molemmille 8 prosentin vuosituotto ennen kuluja. Indeksirahastossa on 20 vuoden jälkeen 216 523 €, mutta aktiivisessa rahastossa vain 183 928 €. Eroa on siis 32 595 €!

On tietenkin mahdollista, että aktiivisella osakerahastolla olisi erittäin hyvä salkunhoitaja, ja tästä syystä se tuottaisi paremmin kuin indeksirahasto. Tämä on kuitenkin lukuisten tutkimusten perusteella erittäin epätodennäköistä. John Bogle, Vanguardin perustaja, tutki vuonna 1970 Yhdysvalloissa olemassa olleita osakerahastoja. Niitä oli silloin 355 kappaletta, mutta vuonna 2003 näistä jäljellä oli vain 147! Voidaan hyvin olettaa, että hengissä selvinneet rahastot ovat keskimäärin menestyneet paremmin kuin lopettaneet rahastot. Kuitenkin näistä 147:stä rahastosta ainoastaan 43 kappaletta tuotti paremmin kuin S&P 500-indeksi. Kaiken kaikkiaan siis vain 12 % alkuperäisistä rahastoista päihitti indeksin! Russell Kinnel on tutkinut osakerahastojen menestystä 10 vuoden tähtäimellä, 1997-2007. Lopputulos on selkeä: kuluiltaan edullisimmat rahastot myös pärjäävät parhaiten.

Kuva artikkelista "How a Fund's Expense Ratio Can Predict Its Success" (Kinnel)

Pelkästään oikean rahaston poimiminen ei kuitenkaan riitä, jos sitä ei malta pitää tarpeeksi kauan. Dalbar QAIB 2008-tutkimus paljastaa, että vuosina 1987-2007 keskimääräinen osakesijoittaja sai ainoastaan 4,48 % vuosittaisen tuoton, verrattuna S&P 500-indeksin 11,81 % vuosittaiseen tuottoon. Osa tästä erosta johtuu tietenkin rahastojen kuluista, mutta suurin syy sijoittajien huonoon menestykseen on se, että he yrittävät ajoittaa markkinoita. Tutkimuksen mukaan sijoittajat onnistuvat keskimääräistä paremmin markkinoiden ajoittamisessa kun markkinoiden tuotot ovat hyvät, mutta epäonnistuvat selkeästi huonoina aikoina. Lähes varmuudella voikin sanoa, että markkinoiden ajoittamisen yrittäminen ei kannata.

Yhteenveto

Passiivinen sijoittaminen kannattaa, sillä markkinoiden ajoittaminen on lähes mahdotonta, ja indeksirahastojen kulut ovat huomattavasti aktiivisia rahastoja matalammat. Entä sitten suorat osakesijoitukset, toisin sanoen osakepoiminta? On hyvinkin mahdollista, että piensijoittaja voittaa indeksin ostamalla aliarvostettuja osakkeita ja pitämällä niitä. Tätä voisikin kutsua puolipassiiviseksi sijoittamiseksi: osakevalinta on aktiivista, mutta ajoitus passiivista. Osakepoiminta vaatii kuitenkin huomattavan määrän työtä: pitää tuntea yritys, sen toimiala ja sen tulevaisuuden näkymät. Itse haen sijoittamisella passiivista tuloa, ja osakepoiminta vaatii huomattavan määrän työtä, joten en näe sitä passiivisena toimintana. Ellet aio syventyä osakesijoittamiseen tarkasti, on todennäköisesti kannattavampaa sijoittaa rahat indeksirahastoihin ja käyttää säästynyt aika ammattitaitosi ja sitä kautta tulojesi kohentamiseen.

Artikkelisarjan toinen osa tulee käsittelemään passiivista sijoittamisesta käytännön näkökulmasta: miten sijoitan passiivisiin rahastoihin?

Huom. Passiivinen Sijoittaja on nyt myös Twitterissä nimellä passija. Twitterissä näet aina, kun uusi kirjoitus ilmestyy blogiin. Lisäksi aion myös tweetata linkkejä uutisvirrasta poimittuihin mielenkiintoisiin artikkeleihin.

Tietoinen kuluttaminen

Onko rahasta mitään iloa ellei sitä käytä? Ei tietenkään. Rahojen huoleton kuluttaminen kuitenkin johtaa helposti velkakierteeseen, tai ainakin siihen että rahaa ei jää säästöön. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Henkilökohtaisen taloudenpidon sääntö numero yksi on maksa itsellesi ensin. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tuo täysin tyydyttävää lopputulosta, ellei jäljelle jääneiden rahan käyttöä mieti sen kummemmin. Tili on aina tyhjä kuun lopussa, mikä ei sinänsä ole ongelma jos olet jo laittanut rahaa säästöön. Ongelmana on se, ettet oikeastaan tiedä mihin rahat menivät!

Kuluttamisen suurin ongelma ei ole siis että käytät rahaa, vaan se että et päätä mikä on sinulle tärkeää ja mikä ei! Rahojen käyttäminen siihen, mistä nautit, ei ole tuhlaamista, vaan tietoista kuluttamista. Olkoon sitten intohimosi ruoka, vaatteet tai vaikkapa golf, älä anna kenenkään kertoa sinulle mikä on rahan tuhlausta ja mikä ei. Niin kauan kun käytät rahasi johonkin mistä nautit, tulet itsekin olemaan tyytyväinen. On paljon parempi kuluttaa rahasi sellaiseen mitä todella haluat, kuin antaa niiden pikkuhiljaa kuihtua pois käyttämällä ne turhuuksiin joita et edes parin viikon päästä muista.

Yhtä hyvin kuin sinun ei kannata antaa tuttaviesi kertoa sinulle mikä on järkevää kuluttamista, ei myöskään sinun kannata tuomita muiden ihmisten rahankäyttöä. Jos kaverisi pitää autoista tai elokuvista, antaa hänen käyttää niihin rahaa mielin määrin! Saattaahan hän jo laittaa useamman satasen säästöön joka kuukausi, ja käyttää elokuviin vain viihderahaansa. Tärkeätä ei ole mihin rahaa käyttää; tärkeätä on käyttää sitä tietoisesti ja suunnitellusti.

Päätä siis jo tänään, mitä oikeasti arvostat ja mihin haluat rahasi käyttää. Käytä sitten siihen juuri niin paljon kuin haluat, mutta jätä muu turha kuluttaminen pois. Nämä päätökset voi tehdä ainoastaan sinä itse; kukaan muu ei voi kertoa sinulle mihin juuri sinun pitää rahasi käyttää.

Kehittyville markkinoille sijoittaminen

Tarkoituksenani on jo jonkin aikaa ollut sijoittamaan kehittyville markkinoille, mutta sopivan indeksirahaston puutteen takia asia on jäänyt kesken. Nyt ongelma on kuitenkin ratkeamassa, sillä Seligson on pystyttämässä kehittyville markkinoille sijoittavan indeksirahaston syyskuussa. Kohti taloudellista riippumattomuutta-blogi käsitteli jo rahastoa yksityiskohtaisesti, joten en tule siihen syventymään sen kummemmin.

Ensimmäinen ajatukseni oli ruveta sijoittamaan kuukausittain Seligsonin uuteen rahastoon, mutta päätin kuitenkin tutkia muita sijoitusmahdollisuuksia. Aktiivisiin rahastoihin en koske pitkällä tikullakaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät ETF:t. Päädyin tarkastelemaan kahta vaihtoehtoa: Vanguard Emerging Markets (VWO) ja db-xtrackers MSCI Emerging Markets (DBX1EM). Molemmat ETF:t, kuten myös Seligsonin rahasto, seuraavat laajasti hajautettua MSCI Emerging Markets-indeksiä, joten ne ovat vertailukelpoisia. Alla lyhyt vertailu rahastoista:




ETF:t ostaisin Nordnetin kautta, joten ostaminen maksaisi 15 €/kerta. Lisäksi VWO noteerataan New Yorkin pörssissä, joten valuutanvaihtokuluja tulisi 0,15 %. VWO maksaa myös osinkoja, vuonna 2009 noin 1,35 %, joista menee 28 % veroa. Osingoista pystyy siis sijoittamaan uudelleen 72 %, toisin sanoen 0,72 * 1,35 = 0,972 % pääomasta.

Tehdään seuraavaksi hieman laskelmia. Oletetaan rahastoille 10 % vuosituotto ennen kuluja, ja oletetaan että sijoitetaan ETF:iin 1000 € kolmesti vuodessa, mutta Seligsonin rahastoon 250 € joka kuukausi lukuunottamatta 1000 euron alkusijoitusta. VWO:n kohdalla lisätään jokaisen vuoden ensimmäiseen sijoituserään edellisen vuoden aikana maksetut osingot. Tulokset näkyvät alla olevassa taulukossa.




Seligsonin rahasto pitää hyvin pintansa alkuvuodet. DB1XEM ohittaa Seligsonin tuotoissa vuonna 16 ja VWO vasta vuonna 19! Seligsonin rahasto hyötyy huomattavasti merkintäkulujen puuttumisesta, sillä se mahdollistaa kuukausittaiset sijoitukset, ja täten rahat ehtivät kasvaa korkoa pitempään. DB1XEM tuottaa suuremmista kuluistaan huolimatta VWO:ta paremmin osinkojen uudelleensijoittamisen ansiosta. Erot tuotoissa ovat kuitenkin erittäin pienet rahastojen välillä, etenkin 20-25 vuoden sijoitushorisontilla.

Laskelmissa ei ole huomioitu kaupankäynnin spreadejä, joten ETF:ien tuotot saattavat olla laskettua matalammat. Lisäksi DB1XEM on swap-pohjainen, joten siinä on myös vastapuoliriski. Tämän lisäksi ei ole taattu, että DB1XEM:n (tai VWO:n) suosio ja vaihto tulee pysymään nykyisenlaisena, mikä saattaa vaikeuttaa sijoituksen realisointia tai jopa pakottaa osuuksien ennenaikaiseen myymiseen.

Miten sitten tulen sijoittamaan kehittyville markkinoille? Seligsonin rahastoon sijoittaminen on ylivoimaisesti helpointa, ja myöskin ainoa järkevä vaihtoehto kuukausittaisten sijoitusten tekemiseen. Olen kuitenkin lähiaikoina pienentämässä hätärahastoani, ja siitä lohkeaisi sen verran suuri summa että sen voisi sijoittaa myös ETF:ään. Tällöin kuitenkin ajallinen hajautus jäisi pois. Voisin joko sijoittaa kaikki rahat Seligsonin rahastoon, tai sitten sijoittaa ensiksi hätärahastosta vapautuneet rahat ETF:ään (todennäköisesti DB1XEM) ja sitten jatkossa tehdä kuukausittaisia sijoituksia Seligsonin rahastoon. Lopullista päätöstä en ole vielä tehnyt.

Salkkukatsaus - heinäkuu 2010

Heinäkuu on lopuillaan, joten on aika tehdä blogin ensimmäinen salkkukatsaus. Onnistuin heinäkuun aikana sijoittamaan rahastoihin yhteensä 600 euroa, joten säästötavoite ylittyi selvästi. Pystyn todennäköisesti myös seuraavan kahden kuukauden ajan sijoittamaan melko paljon kesätyöni palkasta, joten tilanne näyttää hyvältä.

Salkkuni arvo on nyt 6631,27 €, joten matkaa vuoden 2010 tavoitteeseen on vielä 504,53 €. Salkussa on juuri nyt 84 % osakkeita ja 16 % korkosijoituksia. Tarkempi erittely löytyy alla olevasta taulukosta.



Sijoitin tässä kuussa hieman enemmän rahaa Eurooppa- ja Aasia-rahastoon kuin Pohjois-Amerikka-rahastoon, joten onnistuin hieman vähentämään Yhdysvaltojen painoa osakesijoituksista. Yhdysvallat muodostaa kuitenkin selvästi suurimman osan osakesalkusta, 34 prosenttia. Toisena tulee Japani (16 %) ja kolmantena Iso-Britannia (9 %). Alla näkyy tarkempi maakohtainen erittely osakesijoituksista (kymmenen suurinta maata):



Seligson tulee syyskuussa avaamaan uuden, kehittyville markkinoille sijoittavan rahaston. Suunnitelmanani on jo jonkin aikaa ollut nostaa kehittyvien markkinoiden painoa huomattavasti, joten aion todennäköisesti sijoittaa kyseiseen rahastoon. Lisäksi aion todennäköisesti pienentää hätärahastoani jonkun verran ja laittaa vapautuneet rahat kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. En ole vielä päättänyt sijoitanko rahat johonkin ETF:ään vaiko Seligsonin uuteen rahastoon.

Vuoden 2010 tavoite, 7135,80 euroa, on näillä näkymin ylittymässä reilusti. Pystyn vielä loppukesän sijoittamaan melko suuria summia, mutta syksyllä saatan jopa joutua lopettamaan sijoitukset kokonaan riippuen työtilanteestani. Alkusyksystä pystyn kuitenkin vielä käyttämään kesätyörahoja sijoituksiin.

Hätärahasto? Ei välttämättä!

Lähes kaikissa säästämisistä ja henkilökohtaista taloutta käsittelevissä kirjoissa ja artikkeleissa suositellaan vahvasti henkilökohtaisen hätärahaston luomista. Mikä sitten on hätärahasto ja mihin sitä käytetään? Saituri tiivistää asian hyvin sivuillaan: Hätärahastoa käytetään ainoastaan oikeassa hädässä, esimerkiksi kun vuokra on jäämässä maksamatta tai ei ole rahaa ruokaan. Siitä ei oteta rahoja ostamaan uutta pelikonsolia tai rahoiteta laivaristeilyä.

Minkä kokoinen hätärahaston sitten pitää olla? Asia riippuu toki täysin omista tuloistasi ja menoistasi, mutta yleisesti pidetään hyvänä pitää 3-6 kuukauden menoja säästössä. Tällöin rahaa riittää vuokraan vaikka joutuisikin hetken aikaa työttömäksi, ja auton mennessä rikki ei tarvitse turvautua luottokorttiin. Jos työtilanteesi on epävakaa, saattaa olla kannattavaa pitää jopa vuoden menoja vastaava summa hätärahastossa.

Valtaosalle ihmisistä hätärahasto on erittäin tärkeä, ja monet suosittelevatkin että rahaston luo välittömästi muiden menojen kustannuksella. Tämä ei välttämättä kuitenkaan ole oikea ratkaisu kaikille. Liz Pulliam Westonilla on blogissaan kirjoitus 0$ emergency fund, ja hän poimii siinä esille muutaman argumentin miksi hätärahastoa ei välttämättä kannata luoda:

- Hätärahaston luominen saattaa viedä todella kauan
- Rahaston pitämisellä voi olla huomattavia vaihtoehtoiskustannuksia
- Rahaa ei välttämättä kannata pitää toimettomana pankkitilillä

Tietenkin kaikille tulee joskus yllättäviä menoja ja työttömyysjaksoja, mutta hätärahastoa ei välttämättä tähän tarvitse kunhan on jokin rahanlähde jota voi käyttää! Yllättäviin menoihin voi hyvinkin riittää hyvin laadittu budjetti sekä luottokortti. Luottokortin avulla voit maksaa yllättävät menot heti, ja jos jo nyt laitat säästöön rahaa joka kuukausi, saatat pystyä maksamaan niillä rahoilla laskun ensi kuussa ilman että luotolle kasvaa korkoa. Vaikka kaikkea et pystyisikään maksamaan kerralla, korkoa ei ehdi kovin paljoa kasvaa jos kuukausittainen säästösummasi on korkea. Joudut toki kuitenkin jonkun verran maksamaan luotosta, joten säästäisit rahaa jos sinulla olisi hätärahasto. Vai säästäisitkö?

Et välttämättä! Vaikka joskus joutuisitkin käyttämään kulutusluottoa yllättävien menojen hoitamiseksi, saattavat menetetyt tuotot toimettomina makaavien rahojen takia olla pitkällä tähtäimellä huomattavasti korkeammat! Kuten hyvin tiedetään, mitä aikaisemmin siirrät rahasi sijoituksiin, sitä enemmän saat tuottoa. Esimerkiksi 3000 euron hätärahasto ehtisi osakerahastoon sijoitettuna kasvaa kymmenessä vuodessa lähes 6500 euroksi kahdeksan prosentin vuosituotolla, kun taas pitämällä rahoja lyhyen koron rahastossa 3 % korolla ne kasvavat vain reiluun 4000 euroon, olettaen että rahoja ei koskaan tarvitse käyttää.

Tämä ei tietenkään poista hätärahaston tarpeellisuutta työttömyysjaksojen aikana, mutta esimerkiksi minun kohdallani asia ei ole kovin ajankohtainen. Opiskelen todennäköisesti vielä pari vuotta, ja opintotukikuukauteni eivät ole loppumassa kesken. Tulojen totaalista menettämistä minun ei siten tarvitse pelätä. Itselläni on juuri nyt melko suuri hätärahasto, mutta aion todennäköisesti sitä jatkossa pienentää yllä mainituista syistä. Todellisessa hätätapauksessa voin jopa realisoida osan pitkän koron sijoituksistani, jos esimerkiksi en löydä kesätöitä enkä pysty opiskelemaan kesällä.

Kuten jo aiemmin totesin, valtaosalle ihmisistä kunnollinen hätärahasto on ehdottoman tärkeä. Jos tavoitteenasi on varallisuutesi kasvattaminen sijoituksilla, saattaa elämäntilanteesi salliessa kuitenkin olla parempi pitää vain pientä hätärahastoa ja sijoittaa ylimääräiset rahat. Kunhan sinulla on jokin lähde mistä hätätapauksissa saat rahaa nopeasti, saatat jopa selvitä ilman hätärahastoa.

Miten käsitellä yllättävä rahantulo?

Mitä tekisit jos yllättäen saisit suuren perinnön tai vaikkapa veikkausvoiton? Järkevä tapa on todennäköisesti ensiksi maksaa korkeakorkoinen velka kokonaisuudessaan, ja sitten laittaa loput rahat säästöön. Ongelmana on tämän toteuttaminen. Miksi nyt ei voisi käyttää rahat johonkin mukavaan, nehän ovat kuitenkin ylimääräistä tuloa! Tästä syystä on tärkeätä suunnitella etukäteen mitä yllättäen tulevalla rahalla tekee.

Aluksi mielestäni voi hyvin tuhlata pienen osan rahoista, esimerkiksi 5 %, mihin tahansa haluaakin. Saattaa tuntua kummalliselta käyttää vain 500 euroa kymppitonnin summasta, mutta toisaalta jos joku tarjoaisi sinulle juuri nyt 500 euroa, ottaisit ne varmasti mielihyvin. Tuhlaamalla ensiksi pienen osan rahoista pystyy heti tuntemaan saaneensa jotain ylimääräistä, jolloin loppusumman pystyy helpommin käyttämään järkevästi. On kuitenkin tärkeätä muistaa, että vaikka summa itsessään saattaa tuntua hyvinkin suurelta, on sen saaminen vain yksittäistapaus. Missään nimessä ei kannata mitoittaa menojaan rajusti uudelleen.

Perintöä on nyt juhlittu mukavalla ravintolaillallsella. Mitä seuraavaksi? Jos rahasumman saannista pitää maksaa veroja, kannattaa ne tietenkin maksaa heti pois. Tämän jälkeen kannattaa maksaa mahdollinen korkeakorkoinen velka, esimerkiksi luottokorttivelka. Loput rahat voi sijoittaa oman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Periaatteessa on kannattavaa sijoittaa kaikki rahat kerralla, jolloin ne ehtivät kasvaa korkoa pitempään. Summan ollessa suuri suhteessa nykyiseen sijoitusomaisuuteen saattaa kuitenkin olla järkevää hajauttaa sijoitukset ajallisesti, etenkin jos on sijoittamassa osakkeisiin. Yksi ratkaisu on jakaa rahat esimerkiksi kymmeneen osaan, ja sijoittaa yksi osa joka kuukausi. Lopuilla rahoilla voi tehdä sopivan pituisia määräaikaistalletuksia jotka erääntyvät aina kun kuukausi on kulunut. Toisin sanoen sijoitetaan ensiksi 10 % rahoista heti, ja laitetaan loput määräaikaistalletuksiin jotka ovat pituudeltaan yhdestä yhdeksään kuukauteen. Aina talletuksen päätyttyä vapautunut raha sijoitetaan sijoitussuunnitelman mukaisesti. Lukitsemalla rahat määräaikaistalletuksiin niitä on paljon hankalampi käyttää impulsiivisesti.

Mikään rahasumma ei ole loputon, ainakaan ellei sitä käytä järkevästi. Siksi onkin tärkeätä etukäteen suunnitella mitä tekee, jos yllättäen saa suuren summan rahaa käyttöönsä. Mikään rahamäärä ei turvaa elämääsi taloudellisesti, ellet osaa käyttää sitä oikein. Suunnittelemalla asiat valmiiksi voit kohentaa huomattavasti todennäköisyyttä hyötyä rahasummasta merkittävästi. Sijoitussuunnitelmasi toteutuminen voi nopeutua jopa useammalla vuodella mikäli käytät yllättäen saamasi rahat järkevästi.

Alla muutama linkki asiaa käsitteleviin kirjoituksiin (englanniksi):

Windfalls
How to manage a windfall successfully

Maksa itsellesi ensin

Säästäminen saattaa monen mielestä tuntua lähes mahdottomalta. Palkka tulee joka kuukausi tilille, ja siitä maksetaan heti vuokra ja laskut. Tämän jälkeen palkka kuluu kuukauden mittaan ruokaan, vaatteisiin, hygieniatuotteisiin ja viihteeseen. Kuun lopussa tili on taas tyhjillään, ja kaikki alkaa alusta. Miten on mahdollista laittaa rahaa säästöön kun palkasta ei jää mitään jäljelle?

Usempien ihmisten kohdalla ongelmana ei ole pienet tulot, vaan väärä lähestymistapa. Normaali lähestymistapa on seuraava: ensin maksetaan laskut, sitten käytetään rahaa viihteeseen, ja loput säästetään. Yllättäen rahaa ei juurikaan jää säästöön. Tehokkaampi lähestymistapa onkin ensin laskut, sitten säästäminen ja viihde. Tällöin rahaa jää todennäköisesti yli, ja ne voi laittaa säästöön. On kuitenkin olemassa kolmas tapa: Maksa itsellesi ensin. Tällöin järjestys on säästäminen, laskut, viihde! Ei, tämä ei tarkoita että vuokra ja laskut kannattaa jättää maksamatta. Ideana on suunnitella rahankäyttöä säästämisen ehdoilla, ei vuokran ja laskujen ehdoilla.

Vaurastuminen ei ole mahdotonta, jos asiaa lähestyy oikealta kantilta. Pakolliset menot eivät välttämättä ole niin pakollisia kuin voisi uskoa. Tietenkin ihmisen pitää jossain asua ja ruokaakin syödä, mutta aina voi valita halvemman asunnon ja säästää ruokakuluista. Maksamalla itselleen ensin voi sitten suhteuttaa muut menonsa jäljelle jäävän rahaan, ei koko nettopalkkaansa. Summan ei välttämättä tarvitse olla suuri, eikä sen kannatakkaan alussa olla. Ellei aikaisemmin ole säästänyt palkastaan euroakaan, on turha toivoa että pystyisi kertaheitolla säästämään 30% nettotuloistaan. Tämä saattaa onnistua kuukauden tai kaksi, mutta melko varmasti lopulta palaa aikaisempiin tapoihinsa, nollasäästämiseen. On parempi aloittaa pienellä summalla, esimerkiksi vain muutaman kympin säästöstä. Melko varmasti elämä jatkuu kuten aiemminkin, eikä "kadonneita" rahoja edes huomaa. Tällöin voi seuraavaksi säästää hieman suuremman summan, ja hitaasti mutta varmasti säästöön jää entistä suurempi osa tuloista.

Säästämisen aloittamiseen ei välttämättä tarvitse edes vähentää käytössä olevaa rahaansa. Jos olet esimerkiksi saamassa palkankorotuksen, siirrä se kokonaisuudessaan (tai edes osa siitä) suoraan säästöön. Käytössäsi on yhtä paljon rahaa kuin ennenkin, mutta olet samalla aloittanut säästämisen. Haastankin nyt blogin lukijat siirtämään seuraavan palkankorotuksensa suoraan säästöön eikä kulutukseen!

Säästämisen ei tarvitse olla vaikeata. Nettipankin avulla voi palkastaan siirtää automaattisesti osan säästötilille tai sijoituksiin, ja kohta tätä rahaa ei kaipaakaan, sillä summa ei koskaan käytössäsi ollutkaan. Riittää muistaa oikea järjestys: ensin säästäminen, sitten muut kulut.